Olavi Salko Blogi - Uusi Suomi Ollakseen väärässä on oltava oikeassa.

Turhuuden roviolla.

  • Turhuuden roviolla.

Vielä on kertaalleen pakko palata tähän aiheeseen. Istuessani aamulla vessassa ja lukiessani lehteä aloin pohtimaan tampereen itsenäisyyspäivän mielenosoitusta, joka on mediassa, ja eritoten roskalehdissä muuttunut tampereen anarkistiseksi mielenosoitukseksi. En pääse yli ajatuksesta, jossa kaikki nyt tuntuvat tietävän, varsinkin perussuomalaisten leirissä sen, että mielenilmauksen sanoma jäi nyt pahasti mellakan jalkoihin. Samaan syssyyn tässä kyseisessä leirissä toitotetaan kovaan ääneen, kuinka maltillinen mielenosoitus eriarvoisuuden puolesta on perussuomalaistenkin mielestä täysin oikeutettua. Jopa toivottavaa, mutta nyt - nyt kun vassarianarkistit ovat typerästi mellakoineet, jäi tämä tärkeä sanoma mellakan jalkoihin, eikä tälle mellakan jalkoihin jääneelle asialle voi enää mitään tehdä. Tämän sijaan ollaan nostettu erittäin merkittäviksi seikoiksi sen yhden hevosen takajalan vertavuotava nirhauma, ne kaksi sairaslomalle joutunutta poliisia ja viisi erinäistä rikottua näyteikkunaa, muutama kaadettu penkki ja pari metriä kaadettua mellakka-aitaa.

 

Totta. Nämä kaikki tapahtuneet asiat ovat selvästikin tapahtuneet. Sitä ei voi kai kukaan kiistää. Lisättäköön vielä, että yhden hevosen harja oli värjääntynyt inhottavan luokkataistelun tiimellyksess likaisen työväestön tunnusvärillä - veren punaisella. 

 

Mutta mikä minua siis  todella nyt tässä asiassa vaivaa? No, minua vaivaa nyt tietenkin se, että kaikki puolueet, kenties näkyvimmin juuri Perussuomalaiset myöntävät, että vähempiosaisten tilanteen parantamisen nimissä on ihan hyväksyttyä osoittaa mieltään maltillisesti, kunhan ei rikota paikkoja, eikä aiheuteta minkäänlaista häiriötä, huomiota, hämminkiä, tai ylipäätänsäkään yhtään mitään, mikä näkyisi missään, millään tavalla. Ja mikä tässä hämää nyt kaikista eniten on, että nyt kaikki puolueet ovat likipitäen yhdestä suusta toitottaneet, kuinka tämä mielenosoitus, joka siis muuttui kapinaksi, rettelöinniksi, mellakaksi ja ja ja... tiedä miksi ikinä, on jättänyt tämän tärkeän sanoman alleen. Ja yhteen henkeen kaikki tuntuvat toistelevan sitä, kuinka anarkistiäärivasemmistolaispunikkisuvakit nyt ovat siis vieneet tämän huomion pois - tästä tärkeästä epätasa-arvon esiintuomisesta, mellakoimalla nyt mennä itsenäisyyspäivänä. 

 

Eli, lyhyesti ja ytimekkäästi; jos olet äärivasemmistolaisanarkisti tai suvakki, tai ihan mitä vaan, etkä oikein meinaa hyväksyä yhteiskunnallisia epäkohtia esimerkiksi oman perheesi taloustilanteen, lapsesi sairastelun, kuukausia jatkuneen työttömyytesi, kouluttamattomuutesi tai jonkin muun vastaavan asian vuoksi, niin älä nyt missään nimessä mene tuomaan päivänvaloon jotain sellaista asiaa, jonka olemassa olo on jo tiedossa. Sillä silloinhan tämän tärkeän asian olemassaolo jää sen tavan, jolla tätä asiaa esille tuot, varjoon.

 

Toisinsanoen; on ajateltava niin, että poissa silmistä on poissa mielestä.

 

Vähempiosaiset, köyhät, syrjäytyneet... kaikki te olette yhteisön hiljaisella hyväksynnällä siirretyt samoille sijoille, joilla suomessa pidettiin vajaamielisiä vielä 1960 - 1970 luvuilla, mielisairaita 1940 - 1950 luvulla, Homoseksuaaleja vielä 1970 luvulla. Poissa silmistä - poissa mielestä.  Roskalehdet ovat myyntivoittojensa nimissä, kuten kunnon yrityksen aina pitkääkin rummuttaneet ilmoille ajatuksen, jonka mukaan teidän huonompiosaisuutenne ei nyt enää merkitse mitään, koska asiaanne ajoi Kiakkovierasjuhlat. Voitte olla varmoja, että teitä - vähempiosaiset, huonotuloiset, syrjäytyneet - tullaan rankaisemaan kaikesta siitä, että teidät on nyt näin törkeällä tavalla parempien ihmisten silmille heitetty.

 

Omasta puolestani, olen pahoillani tästä välinpitämättömyydestä ja kaksinaamaisuudesta, jonka uhreiksi olette nykysuomessamme joutuneet.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

3Suosittele

3 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (23 kommenttia)

Lauri Korhonen

Salko, Kerro nyt meille hitaammille kerran vielä vastauksesi näihin kysymyksiin.

1 Hyväksytkö sinä väkivallan toista ihmistä kohtaan jos sitä perustellaan mainitsemillasi yhteiskunnallisilla epäkohdilla?

2 Entä - samasta syystä - yhteisen verovaroin ylläpidetyn omaisuuden tuhoamisen?

3 Entä eteen sattuvan yksityisen omaisuuden tuhoamisen?

Yksinkertainen kyllä tai ei riittää.

Käyttäjän olavisalko kuva
Olavi Salko

1. en.
2. en.
3. en.

Pidänkö tapahtuneita väkivaltaisiksi luokiteltuja tekoja hyvinä, asiaansa ajaneina tekoina? En, mutta ymmärrän turhautuneita ihmisiä. Tähän kun lisätään vielä turhautuneisuus + humala ja mahdollisuus + joukko - on pakko turhautuneisuutta ymmärtävänä ihmisenä todeta, että ei joukon turhautuminen juuri eroa yhden ihmisen turhautumisesta.

Joukkotapahtumissa tapahtuu poikkeuksetta ns. projektiivista identifikaatiota ja regressiota. Tämä on nähtävissä niin UUDEN SUOMEN blogeissa, kuin itsenäisyyspäivän mielenosoituksissa. Kun projektiivinen identifikaatio saa massaa, niin sijoituksen kohteesta tulee epämääräinen pallo asiaa. Regressio elää tästä. Turhautuneisuus on toisinsanoen täysin arkipäiväinen ilmiö - kaikki me joskus turhaudutaan. Mutta jumalauta, kun tähän soppaan sotketaan regressio ja riittävästi sijaistavaa samastumista niin se on oksat pois ja pala latvaa... ei me ihmiset niin kamalan kaukana apinasta olla.. ja tämä menee yli puolue ja puolueettomuusrajojen...

Lauri Korhonen

Turhautuminen voi hyvinkin olla arkipäiväinen ilmiö. Minulla kuitenkin loppuu ymmärrys sekä ihmistä että asiaa kohtaan tasan siinä vaiheessa kun joku aloittaa väkivallan turhautumisensa takia.

Kunnioitusta taikka sympatiaa ei heru. Asia menettää merkityksensä.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen

Ongelmat alkavat edelleen siinä kohdassa, kun vaikkapa Korhosen sympatia ja kunnioitus ovat täysin yhdentekeviä asioita.

Olisi jotenkin kummallista, että väkivallalla haettaisiin ymmärrystä. Siinä kohtaa on usein jo selvä, ettei sitä tule, eikä sillä niin väliäkään.

Kunnioitusta sillä saa aina, jos ei muuten, niin pelonsekaista.

Väkivallan dynamiikka on suuri, suuri tabu ja niin kauan kuin sitä ei nähdä kaiken vallan kantamuotona ja siten lakata ihmettelemästä, miksi sitten joku yksilö, jonka valta jopa hänen omiin asiohinsa on hyvin vähäistä lipsahtaa helposti sitä käyttämään, tämä keskustelu on ihan huuhaata.

Oli keskustelu sitten väkivallasta tai vaikkapa maahanmuuttajista, sen mielekkyys katoaa suurin piirtein siinä kohtaa, kun tärkeämpää on julistaa oma suhteensa aiheisiin kuin pyrkiä tarkastelemaan asiaa ja sen syntyjä syviä.

Se kuitenkin on aina satavarma asia, että paikalle pölähtää N määrä ihmisiä, joiden mielestä on tärkeää julistaa, ettei heillä ole suhdetta asiaan, eikä tule olemaan.

Mutta miten kukakin reagoi ja mihinkin? Minä luulen, että jokaikinen ihminen kykenee väkivaltaan ja käyttää sitä kyllä. Suurin osa meistä on vain sen verran onnellisessa asemassa, että kosketuspinta on hyvin ohut.

Vain väkivaltainen ihminen voi absoluuttisella varmuudella olla pasifisti. Muut ovat oletusarvoisesti vain kyvyttömiä.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #13

Ei kunnioitus ole halveksunnan synonyymi.

Käyttäjän eirikr kuva
Antti Ukkonen Vastaus kommenttiin #14

Eikä halveksunta kunnioitusta poissulkeva.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #15

Pelko ei ole kunnioitusta. Kunnioitus pitää ansaita.

Taisto Merilä

Kauhistelijat selvästikin menivät aika lukkoon ja menettivät kyvyn loogiseen kokonaisvaltaiseen ajatteluun; taantuivat omien tiedostamattomien syyllisyydentuntojensa painamina – eivätkä nyt kykene muuta tekemään kuin heristelemään sormia ja sanomaan soo soo.

Tämä on todella maaginen tapa päästä eroon ongelmista. Suurin osa niistäkin, jotka ”ymmärsivät” esimerkiksi Ruotsin taannoisia nuorisomellakoita, ovat olleet aivan kusi sukassa kun omia ongelmia pitäisi ihan objektiivisesti ruveta katsomaan. Ai niin, eihän meillä mitään ongelmia ollutkaan – paitsi ne mellakat. :)

Lauri Korhonen

Tämä todellakin on maaginen tapa päästä eroon ongelmista. Ongelmien aiheuttajista itsestään tulee ongelma eikä itse asiaa muista enää kukaan.

Luuletko että ihmisiä jaksaa kiinnostaa typerien ongelmien aiheuttajien ongelmat. Älä unta näe. Soita poskeasi niin kiinnostat vielä vähempi.

Onneksi olkoon mikäli koette onnistuneenne tavoitteessanne.

Taisto Merilä

”Luuletko että ihmisiä jaksaa kiinnostaa typerien ongelmien aiheuttajien ongelmat.”

Mahdollisesti ongelmia on hieman laajemminkin kuin muutamalla mellakoitsijalla. Mutta hei, heristellään yhdessä, niin valtakunnassa kaikki hyvin!

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #7

Ai onko jokin huonosti?

Näen vain kaikuja riehuvasta väkijoukosta ja hevosia hakkaavista anarkisteista.

Ihan kaikki ei siis hyvin mutta heristele sinä rauhassa.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #9

Pysähdy hetkeksi ja lukisitko uudelleen mitä Taisto kirjoitti.

Hän totesi erittäin osuvasti näin,osuvasti koska te todistatte juuri sitä mitä Taisto kirjoitti:

"Kauhistelijat selvästikin menivät aika lukkoon ja menettivät kyvyn loogiseen kokonaisvaltaiseen ajatteluun;"

Todistitte Taiston olevan oikeassa kirjoittaessanne näin:

"Näen vain kaikuja riehuvasta väkijoukosta ja hevosia hakkaavista anarkisteista."

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #11

Heino. Täh?

Minähän päinvastoin komppasin Merilää. Todistin että todellakin käy kuten hän osuvasti arveli (#4).

Sen jälkeen kun Merilä tajusi virheensä hän yritti vakuutella "Mahdollisesti ongelmia on hieman laajemminkin" ja mainitsi jotakin heristelystä.

Valitettavasti lisäselitykset ongelmista ei kiinnosta - "näen vain kaikuja riehuvasta väkijoukosta ja hevosia hakkaavista anarkisteista".

Vieläkö yhä yritätte soittaa poskeanne ja selittää jotakin väkivallan oikeutuksesta?

Todellakin maaginen tapa päästä eroon ongelmista aivan kuten Merilä viittasi.

Käyttäjän olavisalko kuva
Olavi Salko Vastaus kommenttiin #16

Et sinä mitään todistanut.

Mielipiteelläsi sen sijaan on väliä - mutta vain yhtä paljon, kuin kaikkien muidenkin mielipiteellä.

Jos olet kuitenkin sitä mieltä, että lisäselvitykset ongelmista eivät kiinnosta, tulet sanoneeksi, että muiden mielipiteillä ei ole kamalasti merkitystä.

Mistä tämä johtuu?
En haluaisi alkaa tulkitsemaan asiaa muiden sanomistesi kautta, joten oletan
että selvität nyt hieman tarkentaen - miksei muiden mielipiteillä asiasta ole mielestäsi merkitystä?

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #17

Hä? Eihän niillä olekaan kamalasti merkitystä - minulle. Enää.

Jollei jo selvinnyt miksi niin antaa olla.

Käyttäjän VelluHeino kuva
Vellu Heino Vastaus kommenttiin #16

Missä vaiheessa joku on selittänyt jotakin väkivallan oikeutuksesta? Te olette ainoa joka väkivallasta on ylipäätänsä mussuttanut täällä..aloititte jo lässyttämään sitä Olavillekkin,vaikka hän ei maininnut väkivallan hyväksymisestä mitään.

Suosittelisin nyt kuitenkin puhdistamaan ne linssit ja lukemaan uudelleen mitä tässä blogissa ihmiset kirjoittaa..olet niin poissa tolaltasi (epäilemättä vihasi vuoksi) ettet oikeen pysty keskittymään mitä ihmiset koittavat sanoa.

Voisitko hetken miettiä oletko jo lopettanut hakkaamasta vaimoasi? Tämä on suurinpiirtein yhtä tyhmä kysymys kuin esität minulle väkivallan oikeutuksen selittämisestä. Ymmärrätkö?

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #18
Käyttäjän olavisalko kuva
Olavi Salko Vastaus kommenttiin #9

Kyllä. Asiat ovat huonosti.
Johan sinunkin kommenttisi Korhonen tästä, hieman kiertäen kertovat.
Tuskin sinäkään olisit täällä usarissa jauhamassa päivästä toiseen
kuinka hevosten kaltoinkohtelu, väkivalta, lasien rikkominen ja yleinen
mielipaha, sekä itsenäisyyspäivän hulabaloo ovat väärin, elleivät asiat olisi huonosti. Se, mitä mieltä olet siitä, että asiat ovat huonosti, on sinun asiasi, sinun mielipiteesi ja sitä kunnioitettakoon. Mutta ei se siltikään tee siitä absoluuttista totuutta.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #19

Taitaa niitä totuuksia olla ainakin yhtä monta kuin niiden esittäjiä on.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Ilmiö on mielenkiintoinen etenkin siltä osin, että suomalaiset ovat kuin lakihenkinen seurakunta. Lakihenkisessä seurakunnassa ryhmän jäsenet tarkkailevat toisien tekemisiä ja ovat valmiita tuomitsemaan toisia.

Ihmiset eivät ole kiinnostuneet oikeasti toisien ihmisien tekemisien syistä ja seurauksista, vaan mustavalkoisesti oikeasta ja väärästä. Oman moraalinsa sankarit, nuo superyksilöt, jotka eivät salli itselleen virheitä, vartioivat toisia ihmisiä, ettei heilläkään olisi elämää. Elämässä kun tulee ylilyöntejäkin.

Oman minän suojelemiseksi lakihenkiset superyksilöt puolustavat minäänsä, kun huomaavat jonkun osoittavan ymmärrystä argumenteilla "sallitko sitä, sallitko tätä", ikään kuin löytääkseen mustavalkoisen lain rajan tai paremminkin sanottuna vian, myös mellakoitsijaa ymmärtävästä.

Ymmärrys on kuitenkin kuollut lakihenkisyyden alle. Ainakin ymmärrys siitä, mitä on olla nuori, tyytymätön tai heikompi osainen. Ymmärrys siitä miten kyllästynyt nuori ei tunnu suostuvan ympäristönsä uhriksi. Ei ainakaan ilman tuntuvaa vastarintaa.

Kuka on oikeassa ja kuka on väärässä, vai onko lopulta sellaista absoluuttista ajatusta suhteessa siihen ajatukseen, että mitä on olla ihminen?

Lauri Korhonen

Filosofia on hieno aihe. Entä se käytäntö.

Haluaisitko olla mieluummin a) riehuvan joukon tielle eksyvä uhri vai mieluummin b) elää rauhassa ihmisiksi ilman pelkoa toisista ihmisistä ja heidän vihanpurkauksistaan?

Entä läheisesi?

Mieti sitä.

Käyttäjän ViiviPartanen kuva
Viivi Partanen

Saat minut hymyilemään, kiitos siitä. Vastaukseni on: Haluaisin olla se mitä olen =) Läheisilläni on oikeus olla sitä mitä he ovat ja syytkin tiedän heidän olemiseen sellaisina kuin he ovat. Mieti sitä! Tosin elämä ei ole vain syy-seuraus suhde, vaan paljon monimuotoisempi kokonaisuus, joka vaatii syvällisempää tulkintaa ja ymmärrystä, kuin syy-seuraus suhde.

Lauri Korhonen Vastaus kommenttiin #10

Toimituksen poiminnat